Toisella radalla tehtiin minun mielestäni nollaa ja hyvällä fiiliksellä, kunnes maalissa sain kuulla, että 4 hyppy oli jäänyt välistä, kun Romeo oli vaan paahtanut minun perässäni siitä ohi. Hups... Ei mitään hajua koko ohituksesta. Niin pitikö sitä koiraa katsoakin radalla vai? Noh, hyvä fiilis jäi muuten koko radasta eikä koira ainakaan huomannut virhettä ja minulla pysyi nuppi koossa. :o) Tälläkään radalla ei yhtään rimaa tippunut!
Kolmas agirata tsempattiin, joskin lopussa Romeo pääsi vähän lipeämään käsistä, mutta ei onneksi väärälle esteelle asti. Aikaa tähän kului toki, mutta nollalla tultiin maaliin ja oltiin kolmansia. Koska osallistujia oli niin vähän, olisi valioituminen vaatinut voiton.
Uskallan ehkä tähän kirjoittaa, että kovasti ainakin tavoittelemme valioitumista tänä vuonna. Katsotaan miten paljon ehditään kisaamaan ja miten paljon raaskin kisata. Jos ei tule tänä vuonna niin ei sitten, mutta siihen pyritään.
Romeon poika Reima oli myös kisaamassa. Hauska, nopea ja iloinen tyyppi!
Pari kuvaa viimeisestä radasta. Videota ei ole; koitetaan korjata se asia ensi kisoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti