Pitäisi varmaan tehdä uuden vuoden lupaus, jotta blogi
päivittyisi vähän ahkerammin. Koitamme tsempata. :)
Noh, Romeosta yritettiin loppuvuodesta valiota, mutta n.
0,83 s päähän se sitten jäi. Sitten tuli pakkaset ja kylmät hallit eivät
houkutelleet. Tätä seurasi riiaus reissu Ruotsiin ja vuoden viimeiset
mahdolliset kisat jäivät välistä. Ei toteutunut siis AVAutuminen vielä vuonna
2012. Tsemppaamme kuitenkin asian suhteen nyt alkuvuodesta. Vähän riippuen siis
miten kisoja on lämpimissä halleissa. Kylmiin en lähde kisaamaan kovilla
pakkasilla; hullun hommaa. Ja työtkin tuppaavat haittaamaan harrastamista; vuorotyö ja viikonloppukisat eivät aina sovi yhteen.Voisiko niitä kisoja saada myös arkipäiville?
Romeon Ruotsin reissun seurauksia voi seurata:
Rambo meni loppuvuodesta liukastumaan ja kaatumaan
metsälenkillä ja oli muutaman päivän tosi kipeä. Tuttu eläinlääkäri paikansi
kivun alaselkään ja määräsi kipulääkkeelle ja levolle. Saimme ohjeeksi seurata,
että jos ei parissa päivässä menisi ohi, pitäisi selkä kuvauttaa, ettei olisi
mitään välilevyongelmaa tullut. Noh, levolla ja lääkkeillä homma helpottui ja
koira ei enää vinkunut makuulta ylösnousuissa ja rapun yhtä porrasta ulos
laskeutuessaan. Alkuvuodesta Rambo keksi kuitenkin taas, että autoon
hyppääminen ei ole kivaa. En tiedä olisiko kipu palannut, vai onko se
mahdollisesti loukannut itsensä takakontin metallihäkin yläreunaan sinne
hypätessään, koska alaselästä löytyi iso rupi. Joko leikkitilanteessa joku on
napannut kiinni tai sitten on tölväissyt sen tosiaan esim. siihen häkin
reunaan. Selkää on nyt suihkuteltu ja näyttää jo hyvältä. Varovaisesti olemme
alkaneet Rambonkin kanssa agiliitää; mediesteillä näin alkuun. Ei ole ainakaan
treenien jälkeen selkää oireillut.
Riia-Rimppakinttu on treenannut agilitya ahkerasti. Kepit
ovat kivasti vahvistuneet ja muutenkin sen tekeminen on selkeästi muuttunut
estehakuisempaan suuntaan. Olemme vähentäneet runsaasti kädestä palkkaamista,
joka on varmasti osaltaan auttanut esteille eikä minun luokseni hakeutumista.
Halu alkaa kisaamaan on suuri, mutta yritän malttaa siihen asti, että voin
oikeasti luottaa koiran osaavan kepit ja muutenkin saada vähän varmuutta
tekemiseen.
Kokeilimme kisakuntoa 7.1 kisanomaisilla treeneillä. Alkuun
radan rakennus, sitten tutustuminen ja tämän jälkeen koiran kanssa radalle.
Alla kuva lähinnä paikallaan olleiden kontaktiesteiden mukaan suunnitellusta
radasta; yksin on esim. puomia toooosi vaikea siirtää. ;)
Ensimmäisellä yrityksellä Riia teki tosi upeaa työtä
kepeille asti. Se sujahti hienosti oikeasta välistä sisään, mutta vauhtia oli
liikaa ja matka jatkui vain suoraan kepeiltä ulos. Uudella yrityksellä
pujotteli hienosti loppuun asti. Toisella yrittämällä saatiin kokonaan puhdas
rata. Hienosti haki mm. renkaan kovasta vauhdista, vaikka sitä olen vähän
jännittänyt. Loppuun vielä yksittäisenä harjoituksena muutama takaaleikkaus
muurille; ei tuntunut radan yhteydessä oikein sujuvan…
Riia menetti karvansa tässä alkuvuodesta ja koitetaan
kasvattaa toukokuuta ja 2-vuotis synttäreitä ajatellen oikein hieno turkki.
Olisi kiva saada tyttö suhteellisen nopeasti muotovalioksi, kun halu olisi keskittyä
enemmän tuohon agilityyn. Keväälle/alkukesälle on tulossa myös mahdollisesti
yksi ulkomaannäyttelyreissu.
Kovasti ollaan tosiaan käyty nyt itsenäisesti agia
treenaamassa (3-4 krt viikossa) ja lenkkeilty paljon. On niin ihanaa, kun on
kolme tervettä (kopkop!) ja tottelevaista koiraa. Koko porukka on lähes aina
minulla irti; sekä Ojangon alueella että kun ulkoillaan kotinurkilla ihan
kävelyteillä. Niillä ei ole halua mennä ihmisten luo eikä pojilla toisten
koirien luo; Riian huomion joutuu vielä hakemaan koirien ohituksissa. Hienosti on tyttökin oppinut hahmottamaan jalkakäytävän ja autotien eron ja
luottavaisesti olen pitänyt sitäkin irti. Alkuun tuntui, ettei tätä tyyppiä
kyllä pysty IKINÄ pitämään irti, mutta niin ne vaan kasvaa. Tosin työpäivien
ajan askartelut ovat saaneet minut edelleen rajaamaan tyypin
kompostikehikkoaitaukseen, kun on yksin. Saa nähdä koska uskallan yrittää antaa
sille enemmän vapautta.
Alla muutama kuva syyskuun piirinmestaruuskisoista, joissa Romeon kanssa oltiin yksilöissä muistaakseni sijalla 10 ja joukkuekisassa saimme pronssia. :) Kaikki kuvat: Jukka Pätynen
Moi!
VastaaPoistaLöysin teidän blogin ja on hauska lukea teidän koplan kuulumisia. Omistan siis Kikin (Aquacrest Independent Woman) ja on aina mielenkiintoista seurata, mitä samanikäiset espanjanvesikoirat puuhaa ja miten edistyy. :) Mekin harrastetaan Kikin kanssa kovasti agilityä. Kiki on mun eka koira, joten yhdessä opetellaan, mutta onneksi Kikillä on lahjoja kyseiseen lajiin. Tässä meidän blogi http://kikkiainen.blogspot.fi/
Meillä tavoitteena kesällä päästä ykkösiin kisaamaan. Vähän vielä kepit ja keinu, sekä kontaktit vaatii hiomista.